Käväsin aamulla lääkärissä ja lääkäri passitti sitten verikokeisiin. Kilpirauhasarvot ja jotai muitahan ne vissiin kattoo. Toivon jopa melkein et olisi kilpirauhasen vajaatoiminta koska paino ei vaan tipu vaikka urheilisin kuinka ja silloin en itse olisi syypää lihavuuteeni. arg. No nyt aamulla paino oli sit kollarit+ muut vaatteet päällä 60,8kg (oon 162cm pitkä) . Oli se ehkä vähän tippunut ja olin syönyt sillai kevyesti nää kaks edellistä päivää. Tänää meen taas reenaamaan aerobisesti, jos vaikka huomenna ois taas paino tippunut edes vähän. Mulla alkaa kyl menkat taas parin päivän sisällä niin paino voi siksikin junnata paikoillaan, mut on tää silti raastavaa. Verikokeiden tulokset saan maanantaina ja jos ei oo mitään erikoista niin silloin lihominen on siis vain oma vikani. Palentaa vaan koko ajan ja muutenkin kaikki oireet viittaisivat tuohon vajaatoimintaan.

Kotona tilanne on edelleenkin samaa paskaa. Mut ei voi mitään. Eilen laittelin työhakemuksia eteenpäin, toivottavasti pääsis edes johonkin haastatteluun.

Enpä ole pitkiin aikoihin täällä ollu. Olo on ollu tosi turvonnut/väsynyt jo pitkän aikaa ja ajattelin mennä huomenna kilpirauhaskokeisiin. Painokaan ei laske vaikka söisin vain 700kcal päivässä ja liikkuisin monta tuntia. Nyt ei ole kyse säästöliekistä koska syön ihan normaalisti.

Kotona on myös tosi vaikeaa olla. Isäni on tosi vaikea ja tänäänkin heräsin siihen kun se huusi mulle lähinnä jostain ruokalaskuista sekä siivoamisesta. Päätin sit tänään olla syömättä. Ainakaan iskän ostamia ruokia. Ostan kaupasta sit jos koen tarviivani ruokaa. Jotenkin on pakko palauttaa se idiootti maanpinnalle ja en ihan rehellisesti sanottuna keksi mitään muutakaan keinoa. Mulla ei ole varaa muuttaa pois ja rakastan isääni tosi paljon. Nyt se vaan tekee sen rakastamisen aika hemmetin vaikeaksi. Itkin tässä pitkästä aikaa, ihan hämmästyin itsekin. Kyhjötin pimeessä vaatehuoneessa. Yksin. Jotenkin aika pysähtyi sinne. Ajattelin vain "kunpa vaan olisi joku toinen keino". Mut niin kun ei toi painokaan ole laskenut niin päätin et nyt sen on pakko laskea vaikka kuinka kilpirauhaset ois päättäneet nostaa sitä.

Nyt siis mummini tuli tänne katselemaan Linnan Juhlia nauhalta. Vähän aikaa helpotti katsoa sitä ja kuunnella kun se kommentoi pukuja. Mutta vain pienen hetken. Nyt tuntuu taas siltä kuin luhistuisin. Mun on pakko etsiä jotain töitä, koska a)rahani ei riitä kauan ruokaan b) iskä valittaa jos en mene töihin ensimmäiseen paikkaan mikä on tarjolla c)haluan muuttaa pois.

Hakekaa mut pois täältä!!!!!

Paljon ahmintaa, vaa'an pakoilua. jeps, se kuvaa aika hyvin mun viime päiviä. mut eilen sit sain kierteen katkaistua ja elin vähillä kaloreilla (700-800kcal) sekä terveellisesti. En todellakaan nuku hyvin, joten olen päättänyt luopua laksoista ja nesteenpoistajista elimistön tasapainottamiseksi. Koitan myös vältellä kaikkia karamellejä. Ois kiva nukkua kerrankin yöllä. Saan nykysin unta vain valosaan aikaan. Äärimmäisen rasittavaa. Mut huoh. Perjantaina ajattelin mennä vaa'alle. Toivottavasti se näyttäisi alle 60kg. Mut katellaan sitä sit. Kestänkö olla ahmimatta... se selviää muutaman päivän sisällä. toivotaan parasta.

En ole päässyt salaa vaa'alle :(((( argh. hemmetti. KYllä nyt pitäs kohta jo päästä näkee onko yhtään edistynyt. Tänää meen baariin ja lihon (huoh) mutta mun on pakko mennä. Meen tänää kuitenkin salille että vähän tasapainottuisi noi kalori määrät. Meen tänää myös shoppailee!! :) hieman ihanaa. En aio ostaa mitään housuja ennen kuin laihdun, mutta siis kaikkee muuta voin kyä ostaa. Laitan myöhemmin infoa siitä painosta, jos pääsen sinne vaa'alle. Harmi vaan että ehdin tossa jo mussuttamaan vähän kaikkea...

Back again. Sen verran voin sanoa että en ole tehnyt muuta kuin ryypännyt ja syönyt. Ja lihonnut. Paino on jo 60.8kg kohdilla. Nyt pitäs sitten taas ryhdistäytyä, mutta se on vaan niin hemmetin vaikeaa. Tää alkaa muistuttaa jo jotain tupakoitsijoiden jojo lopettamista. Huh huh. Noh, mutta muuten mun elämä on sillai järjestyksessä että olen töissä :D. Ensin ajattelin sen helpottavan syömisten kontrolloimista, mutta guess what? eipä auttanut. Pahensi vaan vitutuksen määrää ja siksipä vedän kaikkea mahdollista ruokiksilla. Ja jatkan kotona. Nyt en ole vielä mussuttanut mitään. Pakko alkaa laskemaan kaloreita. max. määräksi otan ensin 800kcal. Tänään tavoitteenani on syödä 1 banaani, 1 saarioisen kasviskeitto sekä sitten jotain töissä esim. banaani/joqurtti. Todennäköisesti se ei jää tuohon, eikä tarvitsekaan koska noista tulee vain n, 400kcal. voin siis syödä vielä puolet lisää (mitä en toivottavasti tee). Jos syö oikeeta ruokaa niin aika paljon loppujen lopuksi sitä saa ahtaa sisäänsä, ainakin jos vertaa karkin ahmimiseen. Mielummin valitsen kylläisen fiiliksen kuin sokerihumalan.