Siltä minusta nyt tuntuu. Odotan, että joku tulisi ja pelastaisi mut täältä. Ihan minne vaan. Haluisin vaan lämpimän sylin, josta ei tarvitsisi lähteä ikinä pois. Toisaalta en halua siihen syliin ennen kuin olen niin pieni ettei kukaan edes huomaa mua siinä. Eilen ilta. Se oli niin lohduton ja joskus pelkään että joku kuulee mun itkevän. Koska minähän olen vahva. Ja vahvat eivät ole heikkoja. Itku on heikkouden merkki ja sitä saa korkeintan harrastaa iltaisin yksin pimeässä turvassa omassa huoneessa peiton alla. Teen yksin pimeässä lupauksia etten syö seuraavana päivänä mitään. Kuitenkin sitten syön jotain. BED ääni käskee ja kuiskailee mulle ihanasta tunteesta kun ajatukset lyö tyhjää eikä tarvitse tuntea mitään tuskaa. Ahistus tulee sitten myöhemmin. Tälläkin hetkellä kuulen sen äänen. Tuijotan jääkaappia ja mietin mitä kaikkea siellä olisikaan. Sipsiä kaapissa ja karkkia laukussa. Muffinseja jääkaapissa. Mutta sitten muistan. Läskin oloni. Enkä haluakaan ruokaa enää niin paljon kuin äsken. Otan teetä. Juon sitä niin kauan kunnes mahani on turvallisen täynnä vettä. ihanaa kaloritonta vettä. Kunpa vain joku tulisi ja nostaisi mut pois täältä. Ennen kuin oon liian väsynyt ja heikko nousemaan itse. Itseasiassa musta tuntuu siltä jo nyt: väsyneeltä. Päätin antaa periksi. Haluan anoreksian. Vihaan BEDiä. Koitin eilen vihjata kaverilleni että oon kauheen väsyny. Yhdelle pojalle. Josta pidän ihan sairaasti. Enkä uskalla sanoa mitään koska olen lihava, ruma , paska. En aio todellakaan tehdä itsaria. Minusta se on itsekästä. Mutta anoreksia. Se kuulostaa hyvältä. Mielellään se ja äkkiä. Ehkä sit joku tajuaa etten voi hyvin. Jopa itsekeskeinen mutsini voisi vihdoinkin ymmärtää jotain. Huoh. Elämä on liian vaikeaa. En osaa olla onnellinen.

 

Tänään olen syönyt koulussa ruuan(kanaa ja riisiä) , 2dl kevyt joqurttia, kaksi ruisleipää voilla ja juustolla. Yhteensä kaloreita ehkä 600. Maksimissaan 700kcal. Liikuntaa en ole harrastanut. Aion tehdä vatsoja. Huomenna ehkä meen salille. Kunhan vaan en anna BEDille periksi niin kaikki on hyvin.