On ollut päällä kova ahmimiskierre. Ja lisäksi yhtenä synkkänä epätoivon hetkenäni koitin taas oksentaa. Ja kaikenlisäksi melkein onnistuin siinä. Sen jälkeen sainkin hysteerisen itku kohtauksen. Tänään aloitin paaston. Ja huomenna koitan kanssa paastota. Ahdistaa oma liikanaisuus. Vaikeaa päättää mistä aloittaa, tai kuinka ylläpitää sitä päätöstä. Asiat eivät ole edenneet lainkaan sen pojan kanssa, koska edelleenkin olen läski. Ja vaikka kuinka yritän työntää sen ajatuksen pois, niin silti se kummittelee päässä. Alitajuntani ei anna mulle oikeutta olla onnellinen. Jos en voi olla onnellinen, niin ainakin voin olla laiha.